Frin Winnie on kuvankaunis, mutta erittäin arka tamma. Se on tullut meille eläinsuojeluyhdistykseltä ja on täysin pimennossa missä se on sitä ennen ollut tai mitän sille on tehty. Erityisesti pelon kohteena ovat miehet ja kaiken näköiset raipat tai piiskat. Hiirenkorvaan se on kuitenkin kotiutunut hyvin ja on aloittanut totuttelun kaiken näköisiin asioihin.
Winny luottaa vain pariin ihmiseen, niihin jotka sitä pääasiassa hoitavat. Olemme kuitenkin yrittäneet tammaa totuttaa muihin ihmisiin, varsinkin lapsiin hyvällä menestyksellä. Jonkun luottoihmisen täytyy kuitenkin olla aina mukana. Winny antaa hoitaa itseään kiltisti, mutta saksien äänestä se ei kovin paljoa pidä. Tämäkin on tosin vain totuttelu kysymys ja koko ajan olemme pyrkineet ja pyrimme totuttamaan tammaa kaikkiin arkisiin asioihin ja uusiin ihmisiin. Muiden ponien seura on tehnyt Winnylle erittäin hyvää ja Hiirenkorvan muut tammat ovat aivan kuin olleet sen tukena. On kiva nähdä kuinka kuukausi sitten meille tullut tamma on löytänyt uudestaan elämän ilonsa ja saanut jo nyt hieman varmuutta. Tavoitteena on saada Winny luottamaan uudestaan miehiin ja saada sitä varmemmaksi myös maastossa.
Winny antaa taluttaa itseään erittäin kiltisti. Se ei kaahota eteenpäin tai maleksi takana vaan kävelee reippaasti taluttajan vierellä. Taluttaja on ponille myös eräänlainen turva ja tuki, jos tamman mielestä esimerkiksi pusikossa vaanii jokin vaara. Usein olemme käyneet Winnyn kanssa lenkillä niin ettei selässä ole ketään vaan sitä juoksutetaan maasta. Tällöin tamma saattaa hiukan intoutua heittämään muutaman pienen hypyn, joita ei pukeiksi oikein voi edes kutsua. Winnyä on erittäin varma taluttaa, mutta uusiin paikkoihin se ei kovin mielellään haluaisi ainakaan aluksi tulla. Varmuutta on tulossa jo hyvää vauhtia enemmän ja enemmän, mutta sitä tarvitaan vielä reilusti, jotta tamma pystyisi käyttäytymään kuten muutkin ponit.
Kuten hoitaa ei tammalla saa ratsastaakkaan muut kuin sen luottamuksen voittaneet henkilöt. Kerran erehdyimme selkään laittamaan Winnylle tuntemattoman henkilön, jolloin se ei suostunut ollenkaan liikkumaan vaan melkein tutisi jaloistaan. Itse voin kuitenkin sanoa että kun tamman on saanut itseensä tottumaan niin se tepastelee erittäin kiltisti ja kuuliaisesti eteen päin. Vesisateella on lähes mahdotonta ratsastaa, sillä Winny vain hyppelehtii lätäköiden yli ja on erittäin tarkka siitä ettei vahingossakaan tallo niihin. Ulkona ratsastaessa tuulisella säällä kannattaa olla erityisen varovainen. Pusikoista lentoon lähtevät linnut tai muovipussit pelottavat usein tammaa ja pelästyessään sitä sitten mennään. Hypätessä jalat nousevat tammalla korkealle. Jalkojen osuessa puomiin Winny kiihdyttää hieman vauhtiaan, hieman suutuspäissään ja mielestäni on hyvä että se uskaltaa jo näyttää tunteitaan, vaikkapa tällaisessa tilanteessa.
SUKUTAULU
i. Drekan Wilhelm, 99cm |
ii. Rainold Pion, 101cm |
ie. Valentina II, 95cm |
e. Frin Cornelie, 97cm |
ei. Jonathan v. Greyfield, 103cm |
ee. Nala v. Greyfield, 99cm |
Frin Winnien isä Drekan Wilhelm on kantakirjattu virtuaaliseen kantakirjaan ensimmäisellä palkinnolla Saksassa vuonna 2001. Drekan Wilhelm on Frin Winnien kanssa saman värinen, kummastakin löytyy kimoa väriä. Drekan Wilhelm on estepainotteinen, sillä on sijoituksia myös kouluratsastuksessa. Drekan Wilhelm on astunut monta tammaa, suurinosa varsoista on paljolti samanlaisia kuin Frin Winnie. Drekan Wilhelm on Frin Winnien ja hänen isän kanssa myös kimo, jonka seurauksena Frin Winnien väri on periytynyt vanhemmiltaan. Rainold Pion on pari arvonimeä omaava shetlanniponi, kisannut paljon esteitä ja koulua tasapuolisesti. Valentina II on kantakirjattu toisella palkinnolla virtuaaliseen kantakirjaan, kantakirjausvuotta ei tiedetä. Valentina II on kisannut paljon valjakkoa ja kierrellyt pareja näyttelyitä joista pari arvonimeä on tienattu.
Frin Winnien emä Frin Cornelie on kantakirjattu virtuaaliseen kantakirjaan ensimmäisellä palkinnolla Saksassa vuonna 2000 kuten Frin Winnien isä. Frin Cornelie on ollut varsasta asti koulupainotteinen, eikä sijoituksia muista lajeista ole ainenkaan toistaiseksi tullut. Jonathan v. Greyfield on melko tuntematon tapaus, mutta tietääksemme kisannut ainoastaan valjakkoa koska ei menestynyt esteissä joihin se ensiksi yritettiin kouluttaa. Nala v. Greyfield on kantakirjattu kolmannella palkinnolla virtuaaliseen kantakirjaan vuonna 1997, todennäköisesti myös Saksassa. Nala v. Greyfield kisaa paljon esteitä, mutta sijoituksia löytyy myös mm. valjakosta ja koulusta.
JÄLKELÄISET
10.02.2006 shetlanninponi tamma Hiirenkorvan Jenavieve isä: Brienwood's Eminence
20.03.2006 shetlanninponi ori Hiirenkorvan Hulivili isä: Hiirenkorvan Toulouse
17.04.2006 shetlanninponi tamma Hiirenkorvan Ronja isä: Hiirenkorvan Toulouse
05.06.2006 shetlanninponi ori Hiirenkorvan Riiviö isä: Hiirenkorvan Toulouse
COPYRIGHTS:
kuvien © pilkku sukuselvitys © kiirande kuvissa shetlanninponi tamma Hagelund's Daffodill (KTK II)