Määrätietoinen koulutus, rauhallinen käsittely ilman raippaa ja turhaa väkivaltaa ja pyörötarha koulutus on johtanut siihen, että Poke on jo nykyään ihan käsiteltävissä. Vieläkin raippa saa sen näkemään punaista, mutta sitä ei tarvitse enää sitoa kuntoon laiton ajaksi kiinni, se antaa loimittaa itsensä ja pitää jopa suojia jaloissaan. Poke on selkeästi yhden ihmisen hevonen ja on rauhoittunut paljon niistä ajoista, jolloin se vielä oli minun ja Marikan yhteisomistuksessa. Tällä hetkellä, kun itse teen tallityöt, yritän välttää sen joutumista muiden käsittelyyn laisinkaan, kaikkien turvallisuuden vuoksi. Taluttaessa Poke kulkee kauniisti vierellä, se on ajoittain vähän säikky ja katselee ympärilleen, mutta luottamus taluttajaan saa sen kyllä menemään mihin tahansa. Pienet lapset ja ylimääräinen tohina ovat Pokelle kauhistus, joten kisamatkoillakin sille on löydyttävä oma rauhallinen nurkkakarsina. Tuttu ihminen herättää Pokessa kiinnostusta ja se mielellään tutkiskelee taskuja, harjapakin sisältöä tai vaikkapa kaulahuivia.

Ratsastus Pokella oli aluksi aivan kamalaa. Se oli silloin vasta kolmivuotias osaamaton ja arvaamaton hevonen, jolle vielä on luonteenomaista nousta pystyyn riitatilanteen sattuessa. Lisäksi se säikkyi autoja ja maastossa kaikkea vastaan tulevaa. Kuluneiden vuosien aikana se on huomattavasti rauhoittunut ja oppinut paljon lisää. Nykyään se menee koulua jo vaativalla tasolla ja esteiden yli liidellään reilusti yli metrissä. Pohkeille Poke on hyvin herkkä, eikä se kestä nopeaa repivää ratsastusta. Kaikki on suunniteltava huolellisesti etukäteen, jotta Pokella on tunne, että ratsastajaan voi luottaa. Maastoradallakin on tullut yllättävää menestystä, mutta siellä kaikki on yhä enemmän kiinni luottamuksesta: vieraan ratsastamana Poke ei ole koskaan ylittänyt yhtään maastoestettä. Ajoittain Poke vieläkin näyttää villin puolensa ja hyppää pystyyn. Ihan syyttä se ei rupea keulimaan, mutta hurjan pelottava maneesin ovi ja yritys pakottaa siitä sisään, ovat hyviä esimerkkejä tilanteessa, jossa on paras tarrata satulan etukaareen kiinni. Poke on myös opetettu ajolle, lähinnä siksi, ettei aikoinaan kärryjen edessä päässyt niin helposti hyppäämään pystyyn, mutta myös tuodakseen vaihtelua harjoitteluun. Nykyään Pokella ajetaan varsin vähän, mutta talvisin hiihtoratsastus on hyvää liikuntaa, niin Pokelle, että emännällekin.

Kaikinpuolin Poke on aivan ihana hevonen, josta on vaikea kuvitella koskaan luopuvansa.

Päivällä Poke saa litran kauraa ulos ja sillä on tarhassa heinän vapaasyöttö. Illalla lesettä annetaan turvotettuna, siis varsinainen kuivan leseen määrä on 1 litra! Leseen pitää antaa turvota n. ½ tuntia. Yöksi Pokelle jätetään tuorerehua.

loimitus:

Loimet löytyvät Poken ovesta tai sen kaapista varustehuoneesta. Mahdollisesta rikkoutuneesta loimesta on ilmoitettava omistajalle.

tarhaus:

Poke tarhaa yksityishevosten laumassa. Mikäli pakkasta on enemmän kuin -15°C, Poke on ulkona vain aamupäivän. Jos elohopea laskee alle 25 pakkasasteen, Pokea ei tarhata lainkaan. Kesällä Poke laiduntaa omassa laumassaan.